Lemppareita

Järvenpää
on itsenäisenä kuntana rautatieasemaansa nuorempi, sillä Tuusulan pitäjän Järvenpään kylään tuli rautatie jo vuonna 1862. Järvenpään historiallinen asemarakennus lienee Suomen vanhin asemarakennus, sillä se valmistui jo vuonna 1857, ensin radan rakennustöiden työpäällikön asunnoksi. Rakennus on edelleen aidossa asemakäytössä ja olennainen osa kaupunkikuvaa. Oheisella videolla aseman ohittaa Helsingistä Hyvinkäälle matkannut VR 150 -juhlavuoden erikoisjuna. Ukko-Pekka -höyryveturin vierailusta Järvenpään asemalla avaat tästä kuvasarjan.


Olustvere sijaitsee Tallinnan-Viljandin radan varressa, pari peninkulmaa Viljandista pohjoiseen. Asemankylän miljöö on säilynyt ihastuttavan eheänä jo toistasataa vuotta, sillä se on saanut hahmonsa pääosin 1900-luvun alussa, jolloin kapearaiteinen rautatie Tallinnasta Viljandiin rakennettiin. Asemarakennus edustaa vuosisadan alun tyyppirakennuksia ja valmistui vuonna 1901. Sen välittömässä läheisyydessä on säilynyt aputiloja, mm. resiinatallit, ja asuinrakennuksia. Myös asemarakennus on nykyisin asuinkäytössä. Erityisen viehättävä on aseman jalopuupuistikko. Se reunustaa myös radan yli poikkeavaa maantietä. Olustverea voi luonnehtia Suure-Jaanin pitäjän asemankyläksi, aivan kuten Järvenpäätä Tuusulan, ja siinä missä Jean Sibelius nousi junaan Järvenpäästä (tai Ristinummen seisakkeelta), uskon puolestaan Artur Kappin tavoittaneen Tallinnan junaan Olustverestä.


Hillosensalmi
on makeimpia suomalaisia rautatieaseman nimiä. Hillonen on lapsuuteni kesien asema. Asemasta ja asemankylästä voit lukea ja katsella lisää tästä. Isäni toimi nuorena liikenneoppilaana Hillosensalmen aseman junanlähettäjänä.


Valgan raja-asemalla kohtaavat Latvian ja Viron junat. Itse asema on komea kuin kirkko.


Hinthaara sijaitsee Porvoon radan varressa kymmenisen kilometriä Porvoosta Keravan suuntaan. Radan Porvoon pää on harvinaislaatuinen leveäraiteinen museorautatie, joka on säilynyt myös ympäristöltään hyvin, vaikka rataosan asemat ovatkin nykyisin yksityiskäytössä. Keravalta Porvooseen on säännöllistä kesäajan museojunaliikennettä. Videolla operoivan höyryveturi Tk3:n asemapaikka vaihtui kuitenkin kesällä 2014 Nurmekseen.


Rapla sijaitsee Viljandin radan varressa kuusi peninkulmaa Tallinnasta etelään. Kaunis ja hyvin säilynyt asemarakennus on alkuperäinen, viime vuosisadan alusta, ja rakennettu paikallisen tiilitehtaan toimittamista tiilistä. Rapla oli pitkään myös risteysasema, sillä 1930-luvulta aina 60-luvun loppuun Raplasta haarautui rata Virtsun satamaan. Myös tänään Raplan junayhteydet ovat tiheät, ja vaikka asema sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta itään, joka junalta ja junalle on välitön paikallisbussiyhteys keskustasta. Näin kulkijan on helppo tavoittaa vaikkapa Raplan komea kaksitorninen kirkko.


Kouvola, syntymäkaupunkini. Kouvolan asema (tarkemmin liikennejakso) oli vanhempieni työpaikka VR:llä. Myös äidinisäni työskenteli Kouvolan aseman tavaratoimistossa ja isänisäni puolestaan Kuusankoskella. Vanhat asemakuvat ovat 1950-60 -lukujen postikorteista. Yhdessä niistä näkyy jo uuden aseman rakennustyömaa vanhan asemarakennuksen takana, joka siis sijaitsi nykyisten ykkös- ja kakkosraiteiden kohdilla. Nykyinen Kouvolan asemarakennus on jo neljäs.


Kaarepere
n asema lähellä Tarttoa osuu aina silmiin harmonisessa maisemassa. Asema on hieman rinteessä, joten laituritasolle tultiin aikoinaan portaita. Uusi asemalaituri sijaitsee kuitenkin raiteitten välissä. Näin portaat ovat jääneet arkkitehtoniseksi koristeeksi.


Selänpää on kylä Salpausselän kainalossa Kouvolasta Savon rataa pari peninkulmaa pohjoiseen. Tästä etelään alkavat Valkealan laajat viljelytasangot. Aikanaan mm. Verlan tehtaan ansiosta vilkkaalta Selänpään asemalta ei enää voi nousta junaan, mutta asemarakennus on Selänpään Asemayhdistyksen omistama ja sen kunnostus on juuri valmistumassa. Satunnainen matkaaja pääsi ihastelemaan upean yhteistyön tuloksia syyskuussa 2014 Erkki Seppälän ystävällisellä opastuksella. Myös aseman jalopuupuistikko on ihastuttava. Toiselta videolta voit kurkata myös Selänpään talvisia maisemia. Äitini toimi nuorena liikenneoppilaana Selänpään junanlähettäjänä, ja asema oli myös Verlasta kotoisin olleen mummini (ja isomummini) kotiasema.


Jõgeva sijaitsee Tartosta viisi peninkulmaa Tallinnan suuntaan. Kaikki junat pysähtyvät Jõgevalla, joten aseman rakennuskirjoa ei voi olla huomaamatta. Mutta mikä on tuo ihastuttava puutalo asemarakennusten keskessä? Se on alkuperäisintä aseman rakennuskantaa, "rautatieläiskasarmi". Tässä talossa syntyi vuonna 1906 runoilija Betti Alver. Talo onkin nykyisin Alverille omistettu museo. Jõgevalla kannattaa poiketa!


Malmin asema on suorastaan futuristinen sekoitus vanhaa ja uutta, kaunista ja - ja käytännöllistä! Liityntäbussien pysäkin rakentaminen Latokartanontien sillan levennykseen siirsi painopistettä taas vanhan aseman suuntaan, vaikka itse historiallinen asemarakennus (v. 1934) on jäänyt kovin ahtaalle. Aseman paikka on tosin aina ollut ahdas, ja siksi se päätettiinkin 1930-luvulla rakentaa raiteitten yläpuolelle! Isosetäni Herman Kotila toimi sodan jälkeen Malmilla asemamiesten esimiehenä.


Haapsalun asema on samalla matkakeskus ja rautatiemuseo. Katettu laituri on edelleen Viron rautateiden pisin. 2000-luvulla Haapsaluun ei ole päässyt henkilöjunalla, ja kiskotkin ovat rullalla Riisiperen asemalta Haapsaluun, mutta viime aikoina on jälleen ollut suunnitelmissa palauttaa liikenne koko välille Tallinnasta Haapsaluun.