Viljandiin

Tämän sivun rautatieasemat ovat rataosalla Tallinna-Viljandi. Kun Tallinnasta lähdetään etelään kohti Viljandia, saavutaan pian Tallinn-Väike (pikku Tallinna) -asemalle. Se oli alkuaan kapearaiteisen Viljandin radan alkupiste. Kun rautatien leveys muutetettiin 1970-luvulla nykyiseksi, rataosuus liitettiin pääverkkoon ja linjan lähtöasemaksi tuli Tallinnan päärautatieasema, Balti jaam.


Myös Liivan asema on Tallinnan kaupungin alueella. Asemarakennus on vuodelta 1917.


Männikun seisake kuuluu Sakun kuntaan. Vanha asemarakennus (vuodelta 1916) on nykyisin yksityiskoti. Männikun ja Liivan väliin on vuonna 2018 avattu uusi seisake, Valdeku.


Saku on Tallinnan eteläinen naapurikunta. Sakun asema sijaitsee noin kymmenen kilometriä Tallinnasta. Paikkakunnan mukaan on nimetty myös tunnettu olutmerkki, ja Sakun tehtaalle erkani aiemmin sivuraidekin. Asemarakennus on alkuperäinen, 1900-luvun alusta, joskaan ei enää käytössä. Sama asemarakennuksen tyyppimalli on mm. Lellen ja Olustveren asemarakennusten pohjana.


Kasemetsan seisake perustettiin maatalouden tarpeisiin, jottei tuottajien tarvinnut kuljettaa maitoaan kauemmas. Nyt seisake palvelee uusia asuntoalueita.


Kiisan asema on Tallinnan naapurikunnan Sakun alueella. Asemarakennus on vuodelta 1928. Rata ylittää Keilajoen aseman eteläpuolella.


Kohila sijaitsee Tallinnasta n. 40 kilometriä etelään. Kohilan vanha asemarakennus on saanut tehdä tilaa vuonna 2012 valmistuneelle uudelle matkakeskukselle.


Lohu on seisake Kohilan ja Raplan välissä. Lohun alkuperäinen (nykyistä laituripuolta vastapäätä) on säilynyt. Se on nyt yksityiskotina.


Hagudi on seisake Kohilan ja Raplan välissä. Hagudin asemarakennus on alkuperäinen, nykyisin yksityisasuntona. Koko asemanmiljöö on viehättävä kyläkokonaisuus.


Rapla sijaitsee Viljandin radan varressa kuusi peninkulmaa Tallinnasta etelään. Kaunis ja hyvin säilynyt asemarakennus on alkuperäinen, viime vuosisadan alusta, ja rakennettu paikallisen tiilitehtaan toimittamista tiilistä. Rapla oli pitkään myös risteysasema, sillä 1930-luvulta aina 60-luvun loppuun Raplasta haarautui rata Virtsun satamaan. Myös tänään Raplan junayhteydet ovat tiheät, ja vaikka asema sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta itään, joka junalta ja junalle on välitön paikallisbussiyhteys keskustasta.


Keavan seisake on Raplan ja Lellen asemien välissä.


Lellen risteysasemalta Viljandin radasta haarautuu Pärnun rata.


Kärun seisake sijaitsee Lellen ja Türin asemien välillä.


Türi sijaitsee liki puolimatkassa Tallinnan - Viljandin rautatietä. Türi on myös useiden junavuorojen pääteasema. Ennen se oli risteysasema, sillä 1970-luvun alkuun Türistä haarautui rata Paideen ja edelleen aina Tarton radan Tamsaluun. Türin kaunis rautatieasema on puuosiltaan rakennettu vuonna 1901. Kivinen kaksikerroslaajennus on vuodelta 1931.


Taiksen seisakkeella on idylliä ja otaksuttavasti myös vilskettä: seisakkeen piskuisen puulaiturin penkit tarjoavat istumapaikan ainakin kahdellekymmenelle junaa odottavalle!


Käreveren asemarakennus on kasvuston piilottamanakin ja tulipalossa pahasti vaurioituneena silti vaikuttava ilmestys.


Ollepan seisake on Käreveren ja Võhman välillä.


Võhman kauniisti remontoitu asemarakennus on sitä seuraavan aseman, Olustveren asemarakennuksen "isoveli", molemmat vuodelta 1901.


Olustveren aseman miljöö on säilynyt ihastuttavan eheänä vuodesta 1901. Asemarakennus on edellisen aseman, Võhman asemarakennuksen pikkuveli.


Sürgaveren asema sijaitsee kymmenisen kilometriä Viljandista Tallinnan suuntaan. Alkuperäinen puinen asemarakennus muutettiin asuintaloksi uuden kivisen rakennuksen valmistuttua vuonna 1930. Nykyisin asema on hylätty, ja Sürgaveren seisake sijaitsee lähempänä kyläkeskusta.


Viljandi on Tallinna-Viljandi -rautatien pääteasema. Aikoinaan rata jatkui täältä Mõisakülaan ja Pärnuun. Viljandin vanha asemarakennus tuhoutui sodassa. Nykyinen edustaa neoklassismia ja on juuri (v. 2014) tyylikkäästi entisöity.